Wings for Life 2021

26.4.-2.5.2021

Maanantai

ip: 14 km

Tiistai

ip: 3 km + 14 km 3.40/km + 4 km

Keskiviikko

ip: 15 km

Torstai

ip: 11 km + 5x100m

Perjantai

ip: 8 km + 3x100m

Lauantai

ap: 5 km + 3x100m

ip: 5 km + Vappujuoksu Rovaniemi 5 km 16.03 2. + 8 km 3.48/km + 1 km

Sunnuntai

ip: 13 km

Viikko: 110 km

3.-9.5.2021

Maanantai

Lepo

Tiistai

ip: 14 km

Keskiviikko

3 km + 6 km 3.46/km + 3 km

Torstai

ip: 10 km

Perjantai

Lepo

Lauantai

ip: 6 km + 3x100m

Sunnuntai

Wings for Life 50 km 3.09.41 1. SE

Viikko: 93 km

Kuva: Jussi Sirviö

Vappuviikolla huomasin SM-puolikkaan edelleen painavan taustalla, vaikka edellisenä viikonloppuna vk ja kolmekymppinen kulkivat hyvin. Näistä treeneistä palautuminen oli normaalia hitaampaa, mutta vedin silti jo tiistaina 14 km vk:n. Jaloissa tuntui rasitusta jo treenissä ja tämä aiheutti muutaman päivän väsyneen vaiheen. Tämä oli kuitenkin tarkoituksellista, koska seuraava viikko tulisi olemaan todella kevyt. Suunnitelmia hieman mutkisti Rovaniemellä tarjolla ollut vappujuoksu, jossa matkana oli maantievitonen. Hinku juoksemaan oli kova, joten starttasin lauantaina epävarmana päivän kunnosta. Ennen kisaa olimme sopineet Juhon kanssa vetovuoroista, joten siltä osin mitään yllättävää kisassa ei ollut odotettavissa. Reitti oli sama kuin Talvisarjajuoksussa. 

Startissa siirryin vetomiehen paikalle ja vedin ekan tonnin kovaan myötätuuleen 3.06. Toisen tonnin Juho veti 3.08. Kolmannelle tonnille siirryin jälleen vetämään. Kääntöpaikalle tultaessa huomasin kuitenkin järkyttävän tuulen, joka muuttui paluumatkaksi vastaiseksi. Kolmannelle tonnille vauhti tippui 3.11 ja minulla alkoi juoksu painamaan. Juho siirtyi kärkeen ja jätti samantien minut yksin tuuleen. Loppu oli rimpuilua vastatuuleen ja saavuin maaliin toisena ajassa 16.03. Aika oli hieman pettymys, koska odotin alle 16 aikaa. Kulku ei ollut kuitenkaan ihan priimaa, joten kait tuo nyt oli ihan ok juoksu. Juho veti hienosti 15.47 vaikea talven jälkeen. Juoksun jälkeen Janne oli raapustanut ohjelmaan vielä reipasta, joka kulki yllättäen todella helposti. Seuraavana päivänä ei poikkeuksellisesti ollut pitkistä, koska seuraavan viikonlopun urakka lähestyi. Seuraava viikko meni palautuessa ja pidin jopa kaksi täyttä lepopäivää. Muuten juoksin pääasiassa kevyitä lyhyitä lenkkejä. Ainoastaan keskiviikkona kävin juoksemassa reipasta kutosen verran. Aika perinteinen maratonin kevennysviikko.

Äitienpäivänä oli sitten kevään maantiekauden päätöskilpailu. Koronan peruessa kevään maratonit, päädyin viime vuoden tapaan osallistumaan Wings for Life- hyväntekeväisyysjuoksuun. Viime vuonna juoksimme samaisessa kisassa Juhon kanssa 57 km vuorovedolla. Viime vuoden kisan jälkeen kuulin, että olin ollut lähellä rikkoa 50 km:n SE:n. Tästä johtuen päätimme järjestää kisan tänä vuonna virallisesti mitatulla reitillä eli Talvisarjuoksun vitosella. Tavoitteeni oli juosta alle entisen SE:n 3.11.33 ja jatkaa siitä niin pitkään kuin jaksan hyväntekeväisyysjuoksua.

Juho ei osallistunut tänä vuonna juoksuun, koska lähti hyvässä nousukunnossa SM-maastoihin Joensuuhun. Oma juoksuni hankaloitui hieman, koska alunperin Juhon oli ollut määrä vetää vk-harjoituksena 15-20 km. Sain kuitenkin kisaan jäniksiksi Eskon ja Vellun, jotka vetivät minulle ensimmäiset 13 km. Tämän jälkeen juoksin yksin. Kaksi ensimmäistä vitosta (19.11, 19.07) kulkivat hieman tavoitevauhtia (3.10.00) hitaampaa, mutta en ollut huolissani. Viime vuonnakin pystyimme kiristämään vielä lopussa. Juoksu tuntui helpolta, vaikka tuuli iski aina ikävästi vastaisesti paluumatkan 2.5 kilsan pätkällä. Kolmas ja neljäs vitonen (19.00, 19.02) kiihtyivät jo miltei tavoitevauhtiin. Juoksu tuntui erittäin hyvältä ja geelit upposivat hyvin. 20-35 kilometriin aloitin jo hieman nostamaan vauhtia. Vitoset kulkivat 18.52, 18.48 ja 18.44. 35-40 km meni 18.51 ja kisan toinen 20 km oli ensimmäistä 1.05 nopeampi. Maratonin väliaika 2.39.45 ja kulku tässä vaiheessa yllättävän pirteä. Vauhti ei ollut muuttunut miksikään, koska 40-45km kulutin aikaa 18.53. Viimeiselle "kierrokselle" lähdettäessä tunsin jo matkan alkavan painamaan, mutta pystyin pitämään vauhtia yllä. Viimeinen vitonen oli oikeastaan ainoa pätkä, jolloin jouduin puskemaan enemmän. Vauhti tippui hieman viimeisellä vitosella, mutta ei pahasti. Viimeisen vitosen aika oli 19.15. Päätin lopettaa 50 km kohdalle, koska vauhti alkoi hieman hyytymään ja jalkani oli auennut. Virtuaalinen catcher-auto oli tässä vaiheessa 3 kilometrin päässä, joten tuosta olisi voinut hyvävoimaisena jatkaa vielä pitkään. Viime vuonna jatkoimme loppuun asti, mutta alkuvauhti oli reilusti hitaampaa kuin tänä vuonna. Optimaaliseen tulokseen (n.60km?) olisi pitänyt juosta tasaisesti hieman hitaampaa koko matka. Päätavoite eli uusi SE 50 km:n matkalla kuitenkin syntyi, joten eipä sillä väliä. Loppuaika oli siis 3.09.41, mikä on melkein kaksi minuuttia parempi kuin entinen ennätys. Keskivauhdiksi tuli 3.47/km. Olen selkeästi erikoistunut näihin ei-olympiamatkojen ennätyksiin, koska nyt minulla on kaksi voimassa olevaa ennätystä hallussa. Muutama vuosi sitten eli 2003 juoksin sisäratojen M17-sarjan 600 metrin (1.24,94) ennätyksen, jota ei olla vieläkään rikottu. Saapa nähdä onko tämä ennätys yhtä pitkäikäinen.

Kisa oli hyvä kevätmaratonin korvaaja. Tätä matkaa oli ihan mukava juosta, koska olihan tämä jo aika lähellä maratonia. Sain myös hyvää kokemusta tankkauksesta, joka onnistui erinomaisesti. Sepolle kiitokset huollosta tankkauspisteellä. Nyt on aika palautella ja suunnata katseet kohti syksyn maratoneja.