SM-maratonille 6 viikkoa: Kiiminkimaraton

Maanantai
Lepo

Tiistai

ip: 10 km

Keskiviikko

ip: 2 km + 5 km 3.33/km + 3 km

Torstai

ip: 8 km

Perjantai

ip: 4 km + 3x100m

Lauantai

Kiiminkimaraton 2.38.24 2. 

Sunnuntai

ip: 6 km

Viikko: 83 km

Maanantaina tiedotettiin kiristyvistä rajoituksista tapahtumien suhteen, joten päätin vaihtaa viikonlopun matkan puolikkaalta täydelle. Hyvin nopeasti virhe korjattiin, mutta jäin miettimään maratonin juoksemista lauantaina. Treenit olivat sujuneet mallikkasti ja sääennuste oli hyvä lauantaille. Miksi en juoksisi? Tilanteet voivat muuttua hyvinkin nopeasti, joten päätin saada edes yhden virallisen maratonin juostua tälle kaudelle.

Kevensin ihan reilusti ja maraviikko meni tuttujen rutiinien merkeissä. Perjantaina ajelin mökille, josta oli lyhyt tunnin ajomatka lauantai-aamuna kisapaikalle Jääliin. Keli oli perillä aurinkoinen ja jopa yllättävän lämmin. Alkumatkasta aurinko porotti pilvettömältä taivaalta, mutta onneksi kisan edetessä alkoi pilvistyä.

Alustavissa suunnitelmissa oli lähteä maltillisesti liikkeelle ja juosta noin 1.16 puolikas. Tavoitteena oli juosta tasainen kisa ja hilata ennätystä hieman paremmaksi. Toisin kuitenkin kävi. Juoksussa oli mukana myös Tuomas Aho, joka lähti melko reippaasti liikkeelle. Juoksin alussa muutaman metrin perässä, mutta ensimmäisten kilometrien jälkeen (3.33-3.35) päätin liittyä mukaan. Vauhti kiihtyi ensimmäisen kympin aikana välillä alle 3.30/km. Ensimmäinen kymppi meni alle 35.20 eli reilusti ajateltua kovempaa. Aho jatkoi samalla rytmillä, mutta minä päätin rauhoittaa hieman juoksua. Kympistä kahteenkymppiin pudotin vauhtia pari sekkaa/kilometri. Puolikkaan väliaika huudettiin 1.15.06, joten olin tässä vaiheessa erinomaisessa vauhdissa. 25-27 kilometriin jaksoin pitää vauhdin kohtalaisena, mutta tämän jälkeen katkesi selkäranka ja vauhti tippui rajusti. Kilpajuoksuksi luokiteltava eteneminen loppui viimeistään kolmanteen kierrokseen ja viimeinen kymppi meni ihan hölkäksi. Aika painui yli 2.38, mutta eipä sillä nyt ollut enää mitään väliä. Halusin vain juosta maaliin ja saada tuloksen maratonilta myös vuodelta 2020. 

Eipä tässä nyt mitään seliteltävää ole. En ollut 2.30 kunnossa ja siksi ylivauhtinen alku kostautui perinteisellä tavalla. Maratonilla ei kärsi olla ahne. Pitäisi vaan pysyä omissa suunnitelmissa välittämättä muista. Nooh, tulipa kokeiltua ensimmäistä kertaa tällainen ex-tempore maratonikin. Hyvää treeniä fyysisesti, mutta myös taktisesti. Jospa sitä nyt taas jotain oppi.

Jostain syystä nämä syksyn ensimmäiset maratonit ovat olleet todella huonoja minulle vuosien saatossa. 2017 epäonnistuin täydellisesti SM-maratonilla Jyväskylässä (2.44). Kuusi viikkoa myöhemmin juoksin ennätykseni Frankfurtissa (2.34). 2018 juoksin Berliinissä huonon juoksun (2.40) ja kuusi viikkoa myöhemmin jälleen kerran Frankfurtissa paremmin (2.35). Nyt Vantaalle on kuusi viikkoa ja aikomuksena olisi uusia sama temppu. Näin ollen lähden luottavaisin mielin viimeiselle kuudelle viikolle. Vantaalla kulkee!

SM-maratonille 7 viikkoa

Maanantai
ap: 9 km
ip: 11 km

Tiistai
ap: 3 km + 4x6 min. (3.40,3.37,3.32,3.29/km) + 2 km
ip: 3 km + 10x1km pal.1´ (3.22-3.16) + 2 km  

Keskiviikko
ip: 27 km

Torstai
ip: 2 km + 14 km VK 3.36/km + 3 km 

Perjantai
ip: 10 km

Lauantai
ap: 6 km
ip: 10 km

Sunnuntai
ap: 8 km
ip: 3 km + 4x(90s,60s,30s) pal.90s + 3 km

Viikko: 141 km

Viikko oli rytmitykseltään hieman poikkeava, mutta ihan toimiva. Maanantaina pari kevyttä lenkkiä. Tiistaina poikkeuksellisesti ja ensimmäistä kertaa tupla-VK arkipäivänä. Tämän mahdollisti lukujärjestykseni, jossa tiistaisin ensimmäinen oppitunti alkaa vasta 10.30. Niinpä ehdin käydä vetäisemässä 6 minuuttiset ennen töitä. Olen todella huono aamujuoksija, joten ei tullut yllätyksenä huono kulku. Parin vedon jälkeen kuitenkin heräsin ja loppu tuli jo mukavasti. Illalla oli luvassa lisää, joten otin töiden jälkeen reilut päikkärit. Illan tonnit kulkivat mainiosti ja hyvässä viretilassa. Ensimmäinen lipsahti yli 3.20, mutta muuten kaikki napsuivat alle. Kovin veto oli 3.16 ja puolessa välissä hapot olivat 2.5. Lopussa viimeisen vedon jälkeen hapot olivat 3.5 eli juuri siinä missä pitikin.

Seuravaana päivänä palauttelin ensiksi 21 km itsekseni, jonka jälkeen juoksin 6 kilometriä uusien juoksukoululaisten kanssa. Torstaina palattiin taas vauhtikestävyyden pariin. Juoksin parin kilometrin verkan päälle 14 km kovempaa. Vauhti pyöri 3.40-3.30 välillä, riippuen hieman pinnanmuodoista. Juoksussa painoi selkeästi edellispäivien rasitukset, mutta jaksoin silti pitää juoksun kohtuullisen rentona. Tämän lenkin saatuani päätökseen olin kuitenkin onnellinen. Kolmen päivän rypäs oli takana ja loppuviikko oli helppo. Perjantaina tyydyin vain yhteen kympin lenkkiin ja lauantainakin juoksin vain kevyttä mökillä. Sunnuntaina olo olikin jo palautunut. Juoksin aamulla mökillä kasin ja illalla Tukholman Timanttiliigan jälkeen tutun VL:n. Kulku oli erinomainen.

Ensi viikolla otan kevyesti ja valmistaudun kesän kolmanteen puolikkaaseen. Lauantaina Kiimingissä hyökkään viime vuonna Levillä juoksemani ennätyksen (1.11.20) kimppuun. Kuukauden tauon jälkeen nälkä kilpailla on kova. Kunto on parantunut selkeästi, joten suhtaudun tulevaan kisaan positiivisen odottavasti. Nyt on hyvä hetki iskeä!

SM-maratonille 8 viikkoa

Maanantai
Lepo

Tiistai
ip: 3km + 4x(90s,60s,30s) pal.90s + 3 km

Keskiviikko
ip: 15 km

Torstai
ip: 12 km + 5x100m

Perjantai
ip: 15 km

Lauantai
ap: 7 km
ip: 3 km + 4x2km (6.41, 6.41, 6.35, 6.28) pal.2´+ 2 km

Sunnuntai
ip: 23km

Viikko: 100 km

Palauttava kevyt viikko teki hyvää. Tiistain VL:ssä oli alkuverkassa hieman nuutunut olo, mutta tuntuma parani treenin edetessä. Tätä treeniä tehdessä en liikoja tuijottele kelloa, mutta jälkeenpäin yleensä tarkistan vauhdit. Lukemat näyttivät hyvältä ja tuntuma oli alkuverkan kankeuden jälkeen ihan hyvä.

Viikolla oli vain yksi kovempi treeni eli lauantain 2 km:n vedot. Sitä edeltävät päivät juoksin siis kevyttä ja tuntuma parani viikon kuluessa. Kevyt lenkki päivässä palautti mukavasti edellisten viikkojen rasituksista, joten lauantaina oli kulku kohdillaan. Kaksi ensimmäistä vetoa olivat todella helppoja. Kolmanteen vetoon piti jo hieman kiristää, mutta juoksu pysyi edelleen rentona. Viimeiseen vetoon sai jo juosta, mutta voimia olisi ollut jatkaa pidempääkin. Oli mukava huomata kevyen viikon vaikutukset juoksussa. Jos olisin viikko sitten juossut tätä treeniä niin olisin saanut puristaa ihan tosissaan. On valtava ero juosta tehotreenejä kahden kovan viikon päätteeksi kuin kevyen viikon jälkeen. Rytmityksellä on ainakin minulle valtava merkitys. Nyt on mukava lähteä taas uuteen kovaan viikkoon. Kunto tuntuu hypänneen askeleen eteenpäin, mutta vielä on työtä tehtävänä. Maratonharjoittelun kovimmat viikot odottavat syyskuussa. 

SM-maratonille 9 viikkoa

Maanantai
ip: 18 km

Tiistai
ap: 10 km
ip: 3 km + 7x2km (7.16, 7.15, 7.13, 7.07, 7.07, 7.00, 6.53) pal.2´ + 3 km

Keskiviikko
ip: 19 km

Torstai
ap: 10 km
ip: 10 km

Perjantai
ap: 3 km + 4x6min. (3.36,3.35,3.31,3.33/km) pal.90s + 3 km
ip: 3 km + 10x1km (3.26,3.26,3.25,3.27,3.23,3.23,3.22,3.20,3.22) pal.1´ + 3 km

Lauantai
ap: 9 km
ip: 10 km

Sunnuntai
ip: 35 km 4.17/km

Viikko: 171 km

Kesäloman viimeinen viikko takana ja arki koittaa. Sain juostua hyvän viikon määrää ja muutaman kovemman päivän. Tiistaina juoksin Juhon kanssa 7x2km melko kevyellä tunteella. Vauhti kiihtyi alun 3.38/km 3.26/km. Nämä vauhdit alkaa olla melkoisen tuttuja ja tuntuu, että taloudellisuus näissä vauhdeissa on melko hyvää. Muutenkin oli mukava juosta pitkästä aikaa Juhon kanssa kovempia treenejä. On tämä vaan helpompaa yhdessä.

Kakkosia seurasi pari päivää kevyttä lenkkeilyä, jota seurasi perinteinen tupla-VK. Aamupäivällä vauhdit pyöri siellä 3.35/km hujakoilla ja juoksu tuntui hyvältä. Päivä oli kuuma, joka hieman lisäsi tukaluutta. Illalla sain Juhon ja Vellun mukaan treeniin. Vellu kuntoutuu leikkauksen jäljiltä kovaa vauhtia, mutta veteli vielä järkevästi omaa vauhtiaan. Juoksimme Juhon kanssa tonneja ensimmäiset viisi n. 3.25-vauhtia, jonka jälkeen nipistimme sekunnin pari seuraavista vedoista. Hapot olivat tässä harjoituksessa todella alhaalla. Epäilen jotain mittausvirhettä, koska hapot olivat ensimmäisen neljän jälkeen 0.7 ja viimeisen jälkeen 1.4. Oli se helppoa, mutta ei nyt ihan noin helppoa.

Viikonlopuksi lähdin Ranualle mökille. Juoksin lauantaina muutaman kevyen lenkin ja kävin mustikassa. Sunnuntaina suunta takaisin Rovaniemelle. Hyppäsin autosta Narkauden kohdalla ja juoksin kotiin. 35 km taittui vastatuuleen hieman alle 2h30min. Hyvä lenkki ja viikko.

Lopuksi vielä pohdintaa (avautumista) nykyisistä maantiejuoksutapahtumista. Huomasin tilastopajaa selatessa, että Pietarsaaren puolikkaan aikani oli kadonnut vuositilastosta. Syy oli selkeä. Kisajärjestäjät eivät ole lähettäneet tarvittavia mittausdokumentteja Tilastopajalle. Keuruun kisajärjestäjät eivät ole toimittaneet edes tuloksia. Tästä päästäänkin itse kysymykseen. Mitä järkeä on järjestää "virallisesti mitattuja" kisoja jos ei viitsitä hoitaa pakollisia toimenpiteitä tulosten tilastokelpoisuuden varmistamiseksi? Sillä jos tulosta ei löydy Tilastopajasta, sitä ei ole juostu. Ollaanko siis vajottu jo niin alas, että kisajärjestäjille tai juoksuihin osallistuville juoksijoille on aivan sama onko matka virallinen vai ei? Todennäköisesti kuntoilijalle näin voi olla, mutta tulosorientoituneen kilpajuoksijan näkökulmasta tilanne on painajainen. Mitä järkeä on ajaa esim. Rovaniemeltä Keuruulle tai Pietarsaareen juoksemaan jos tulokset eivät ole tilastokelpoisia? Näistä tapahtumista maksetaan kuitenkin 35-50 euroa osallistumismaksua, joten voisi olettaa niinkin yksinkertaisen asian kuin tulosten olevan kunnossa. Ja palkintojen takia ei kannata vaivautua. Keuruulla sain voitosta viiden euron repun ja Pietarsaaressa kakkosijasta lämmintä kättä. Tämä ei kuitenkaan haitannut yhtään, koska oletin tietenkin tulosten olevan virallisia. Sehän tässä hommassa on minulle tärkeintä. Olen koko juoksu-urani pyöritellyt päässäni numeroita. Aina on ollut jokin aikatavoite, joka on motivoinut eteenpäin. Tavoitteeseen on liittynyt myös aina virallisuus. Treenituloksia ei lasketa! Tämä on mielestäni hyvä esimerkki kuinka karusti Suomessa ajetaan maantiejuoksua (ja samalla tulosurheilua) alas ja tyydytään epämääräisiin reitteihin ja tuloksiin. Toisaalta, saadaanhan me näinkin Suomen maratilastoja parannettua. Jätetään vaan kaikista kisoista lähettämättä ne mittausdokumentit ja ollaan tyytyväisiä kun tulokset paranee auton trippimittarilla mitatuilla reiteillä. Saatais tämäkin blogi pakettiin joskus.

SM-maratonille 10 viikkoa

Maanantai

ip: 14 km

Tiistai

ap: 8 km

ip: 3km + 4x4km (14.20, 14.10, 14.20, 14.02) pal.2’ + 2km

Keskiviikko

ip: 18 km

Torstai

ap: 10 km

ip: 9 km + 5x100m + 2 km

Perjantai

ap: 3 km + 4x6min. (3.35,3.36,3.35,3.35/km) pal.1´+ 2 km

ip: 3 km + 10x1000m (3.26, 3.24, 3.24, 3.26, 3.26, 3.26, 3.25, 3.26, 3.25, 3.24) pal.1´ + 2 km Lakt. 1.4/2.5

Lauantai

ap: 8 km

ip: 10 km

Sunnuntai

ip: 35 km 4.16/km

Viikko: 165 km

Alkuviikosta edellisen viikon kisa tuntui vielä kropassa. Maanantaina juoksin vain yhden peruslenkin. Jalat olivat edelleen hieman kohmeiset, mutta aukesivat loppua kohti. Tiistaina oli viikon ensimmäinen kovempi harjoitus. Tuttu 4x4km kulki kohtalaisesti. Lähdin poikkeuksellisesti suoraan kotoa juoksemaan, koska tuli hieman kiire. Yleensä olen juossut tämän treenin Koskenkyläntiellä, joten täysin vertailukelpoinen tämä treeni ei ollut aikaisempiin. Vauhti pyöri 3.35-3.30/km välillä, joten ihan sopiva vauhti tuohon väliin. 

Välipäivinä juoksin kevyttä kohtalaisella kululla. Pikkuhiljaa jalat alkoivat palautua puolikkaasta ja perjantaina tuntui jo normaalilta. Aamulla kuuden minuutin vedot kulkivat mukavasti. Illalla tonnit olivat peruskauraa. Vauhtiin ei tarvinut keskittyä ja tonnit napsuivat tasaisesti 3.24-3.26 väliin. Laktaatit olivat ennätysalhaalla. Puolessa valissä 1.4 ja lopussa 2.5.

Kovan päivän siirtäminen perjantaille oli ihan mukavaa vaihtelua. Lauantaina sai ottaa rennosti parin kevyen hölkän muodossa. Aamulla kasi ja illalla kymppi. Palauttava päivä teki hyvää ja olin seuraavana päivänä taas hyvässä vedossa. Ohjelmaan oli laitettu pitkästä aikaa kolmivitonen, joten päätin juosta sen yhtenä lenkkinä. Oikaraisen lenkki on tasan 35 km, joten suunnitelma oli selvä. Oli mukava kiertää pitkästä aikaa tämä lenkki. Vauhti asettui heti alkumatkasta 4.15-4.20/km. Kulku oli erinomainen ja jaksoin juosta lenkin ilman mitään ongelmia. Näitä pitää saada vyölle vielä useampi ennen syksyn maratonia. Toivottavasti Vantaalla juostaan lokakuussa, eikä koronarajoitukset iske taas päälle. Hieman näyttää siltä, että joulukuinen Valencia tullaan perumaan. Viime viikolla ilmoitettiin jo lokakuisen puolikkaan perumisesta Valenciassa. Veikkaan kuukauden sisällä ilmoitusta Valencian maratonin perumisesta.