Göteborgsvarvet & Terwamaraton

Maanantai

ap: 6 km

ip: 3 km + 3x(90,60,30s) + 2 km

Tiistai

ip: 8 km

Keskiviikko

ip: 5 km + 3 km 3.38/km + 4x20s + 2 km

Torstai

Lepo

Perjantai

ip: 6 km + 4x100m

Lauantai

ap: 3 km

ip: 2 km + Göteborgsvarvet 1.13.07 49.

Sunnuntai

ip: 9 km

Yhteensä: 75 km

Kaksi viikkoa on kulunut ja samalla kilpailutahti on kiihtynyt. Takana ovat viikko sitten juostu Göteborgin puolimaraton ja eilen juostu Terwamaratonin kymmenen kilometriä. Göteborgin kisa oli kevään pääkisa ja Terwalle osallistumisen tein muutamaa päivää ennen starttia. Toinen kisoista sujui hyvin ja toinen meni penkin alle.

Matkustin Göteborgiin edellisenä päivänä lentäen yksin, koska matkakumppanini Vellu arpoi viimeiseen saakka osallistumistaan. Lopulta Vellu päätti osallistua, mutta lensi paikalle vasta kisa-aamuna. Minä kulutin perjantai-illan hotellilla, jonka yhteydessä oli myös kisan expo. Muutenkin hotellin valinta meni nappiin, koska sieltä oli kisa-aamuna kuljetukset lähtöalueelle. Kävin myös kevyen lenkin kiertelemässä ja löysin myös Ullevin kuuluisan stadionin. Jalat tuntuivat oikein hyviltä.

Kisapäivä alkoi kevyellä aamuhölkällä, jonka jälkeen Vellu saapui hotellille. Kävimme yhdessä aamupalalla ja näimme pekonia ja makkaroita mättämässä muuan Wilson Kipsangin. Naureskeltiin miehen aamupalalle, mutta myöhemmin kävikin ilmi, että mies jätti startin väliin ja oli vain edustamassa. Kisapaikalle siirryimme melko aikaisin, koska meillä ei ollut mitään hajua minkälaiset järjestelyt starttialueella oli. Olimme paikalla klo 11, joten aikaa oli kulutettavana pari tuntia. Makoilimme puistoalueen varjoissa ja ihmettelimme valtavia ihmismassoja, joita alkoi valua paikalle. Lopulta maaliin pääsi yli 40 000 juoksijaa, mutta uskoisin kannustusjoukkoja olleen matkan varrella moninkertainen määrä. Ihmismäärästä huolimatta järjestelyt toimivat erittäin hyvin alueella. Vessoja riitti ja starttikarsinaan pääsi kätevästi. Ainoa asia mikä mietitytti oli kokoajan nouseva lämpötila, joka alkoi hipoa jo pariakymmentä. Hikinen reissu oli tiedossa. Startti tapahtui klo 13, jolloin aurinko porotti todella kuumasti. En ymmärrä miksi startin piti olla päivällä? Tämä on joku pohjoismaiden juttu. Kaikkialla muualla maailmassa startataan aikaisin aamulla, jolloin lämpötilat ovat matalalla.

Lähdin liikkeelle omasta mielestäni rauhallisesti, koska olin kuullut että eka vitonen on melko mutkainen ja mäkinen. Ensimmäinen vitonen jarru päällä 17.18. Tuntuma oli hyvä, joten luottamus oli tapissaan. Heti 5km väliaikapisteen jälkeen fiilikset muuttuivat kun näin Älvsborgin sillan. Aivan järkyttävän kokoinen silta, jonka päälle kiipeäminen tuntui pahalta jo ennen siltaa. Siinä ylämäkeen ja vastatuuleen takoessani heitin jo ennätykselle hyvästit. Huipulle päästyäni alkoi helpotttamaan, koska pitäähän sieltä korkealta tulla alaskin. Seuraava tonni napsahtikin 3.04, joten olin taas pelissä mukana. Kymppi tuli täyteen ajassa 34.06 ja olin löytänyt hyvän porukan. Toinen vitonen oli tullut 16.49. Vauhti oli kiihtynyt, mutta lämpö alkoi tuntua uuvuttavalta. Join ja kastelin itseäni jokaisella juottopisteellä, mutta mikään ei tuntunut auttavan. Kiihtynyt vauhti kuitenkin piti toiveita yllä.

Kolmas vitonen oli edelleen ihan hyvä, koska siihen kului aikaa 17.10. Olin ennätysvauhdissa ja matkaa oli jäljellä 6 km. Matka alkoi kuitenkin painaa ja reitti muuttui taas mäkisemmäksi. Vauhti tippui liikaa. 15-20km meni aikaa 17.59 ja ennätys meni siihen. Loppuaika oli 1.13.07 ja sijoitus 49. Maalissa olin kuitenkin tyytyväinen, koska olosuhteet ja reitti eivät olleet optimaalisia. Muutenkin olen todella huono hellejuoksija, joten mukava saada onnistuminen kuumissa olosuhteissa.

Maanantai

ap: 12 km + 3x100m

Tiistai

ip: 10 km + 2x100m

Keskiviikko

ap: 3 km + 3x(90,60,30s) + 2 km

ip: 5 km

Torstai

Lepo

Perjantai

ip: 8 km + 2x100m

Lauantai

ap: 3 km

ip: 6 km + Terwamaraton 10 km 33.54 4. + 4 km

Sunnuntai

ip: 21km

Yhteensä: 89 km

Göteborgin jälkeinen alkuviikko oli vaikea. Olin väsynyt ja juokseminen sattui. Asfaltti oli hakannut lihaksiston melkoisen huonoon kuntoon, joten ajattelin jo jättäväni Oulun 10km välistä. Palautuminen kuitenkin kiihtyi muutaman päivän jälkeen, joten päätin startata. Jalat tuntuivat kohtuullisen hyvältä kisapäivänä, joten odotukset nousivat kisan suhteen.

Kisassa oli mukana viime vuoden neljän kärki eli Vattulainen, Nikkanen, Poutiainen ja minä. Sovimme Poutiaisen kanssa vuorovedosta, joka onnistui hyvin 4 km saakka. Ensimmäinen 3 km juostiin vastatuuleen, mutta etenimme silti 3.14-3.19/km. Tässä vaiheessa kaikki sujui hyvin. Juoksu oli helppoa ja rentoa. Kolmosen kohdilla huomasin hapenottoni olevan jo melko tiukilla, mikä hieman ihmetytti. Viimeistään neljän kilsan kohdilla tiesin homman kaatuvan. Hengitys alkoi vinkua ja hapenotto oli pinnallista. Putosin Karin peesistä jossain vitosen kohdalla ja jäin yksin juoksemaan. Juoksu meni kokoajan vaikeammaksi ja vauhti alkoi pudota. Juoksu näytti (ja kuulosti) todella pahalta, mutta päätin juosta maaliin. Kari juoksi 10-15s päässä, mutta eroa ei näyttänyt syntyvän enempää. Yritin kiristää, mutta en saanut mitään irti. Hengitys vaan paheni ja tuntui kuin olisin hengittänyt pillin kautta. Hengitykseni kuulosti kuin sikaa olisi tapettu, mutta en antanut sen häiritä. Maaliin oli joka tapauksessa tultava jalan, joten sama oli juosta maaliin saakka. Maalilinja armahti ajassa 33.54, joka oli itseasiassa pienoinen yllätys. Kuvittelin vauhdin olleen hitaampi. Maalissa sain normaalia kauemmin haukkoa henkeä. Järjestys maalissa oli tismalleen sama kuin vuosi sitten, mutta hieman harmitti vanha virsi. Siitepölyjä oli liikaa ilmassa, mikä näkyi tylysti taas kerran hengityksessä. Göteborgissa näitä ongelmia ei ollut, joten olisiko siellä mennyt pahin vaihe jo ohi? Monella muullakin oli oireita eilen, joten lämmin alkukesä on selkeästi aikaistanut pahinta siitepölykautta myös pohjoisessa. Toivottavasti se myös lyhentää pahinta pölykautta ja helpottaa loppukesää. Nyt mennään viikko kerrallaan ja katotaan mihin suuntaan tämä etenee. 

Vuoden paras kulku

Maanantai
Lepo

Tiistai
ap: 6 km
ip: 3 km + 10 km VK 34.20 + 3 km

Keskiviikko
ap: 7 km
ip: 10 km

Torstai
ap: 9 km
ip: 10 km

Perjantai
3 km + 8x1000m pal.2´(3.18, 3.17, 3.17, 3.14, 3.17, 3.14, 3.14, 3.10) + 2 km

Lauantai
ap: 8 km
ip: 7 km

Sunnuntai
ip: 15 km

Yhteensä: 103 km

Tällä viikolla teemana oli palautella elimistöä ja lisätä vauhtia koviin harjoituksiin. Peruslenkit olivat melko lyhkäsiä, mutta viikon kaksi kovempaa harjoitusta onnistuivat erittäin hyvin. Tiistaina ohjelmassa oli TV-kova 10 km. Valmentaja arvioi vauhdin noin 3.30/km, mutta vauhti kiihtyi hieman tuosta. Vedin aika hätäiset verkat ja lähdin latomaan Talvisarjajuoksun 10 km:n reittiä. Vauhti oli heti alle 3.30/km, joten ajattelin mennä enemmän tunteella. Kelloa katsoin tasakilometreillä ja kääntöpaikalle asti vauhti pyöri 3.25-3.30 välillä. Kääntyessä väliaika oli 17.20, mutta en uskonut vastatuulen takia vauhdin kiihtyvän paluumatkalla. Olin kuitenkin väärässä, koska huomaamatta vauhti nousi 3.20-3.25 väliin. Annoin mennä sen kummemmin ajattelematta. Kerrankin sai nautiskella oikein kunnolla. Toinen vitonen tuli tasan 17 minuuttiin, joten kymppi meni puolihuolimattomasti 34.20. Kulku oli ylivoimaisesti vuoden parasta. Tällä treenillä jaksaa taas pari vuotta kyntää.

Viikon toinen kovempi treeni oli 8x1000m radalla. Sää oli lämmin, mutta melko tuulinen. Tavoitteena oli juosta tonnit läpi mahdollisimman helposti ja suurempia puristamatta. Onnistuin mielestäni melko hyvin ja vauhdit osuivat 3.10-3.18 väliin. Veikkaisin, että kympin kisavauhti sijoittuu samaan haarukkaan tällä hetkellä.

Viikonloppu oli poikkeuksellisen kevyt, koska kevään suurin koitos lähestyy. Lauantaina hölkkäilin pari kevyttä verkkaa ja sunnuntaina kävin Miikan kanssa kevyen 15 km. Ensi viikolla haetaan hyvää virettä viikonlopun puolikkaalle. Perjantaina matkustelen Göteborgiin ja lauantaina pitäis hyökätä tosissaan ennätyksen kimppuun!

44. Lohijärven Vappujuoksu

Vappuhölkkä 2018. Kuva: Matti Tennilä

Maanantai
ap: 8 km
ip: 14 km

Tiistai
ap: 7 km
ip: 2 km + 10 km VK 36.09 + 3 km

Keskiviikko
ip: 20 km

Torstai
ap: 2 km + 5 km reipas 4.00/km + 10x20s ylämäkeen + 2 km
ip: 8 km

Perjantai
ap: 10 km
ip. 8 km

Lauantai
ap: 3 km + 3x2km (6.58, 6.46, 6.40) + 2x1km (3.15, 3.12) pal.2´+ 3 km
ip: 7 km

Sunnuntai
ip: 23 km

Yhteensä: 143 km

Maanantai
ip: 6 km + 3x100m

Tiistai
ap: 4 km
ip: 6 km + Lohijärven Vappujuoksu 5 km 16.07 1. + 5 km

Keskiviikko
ip: 17 km

Torstai
ap: 8 km
ip: 10 km

Perjantai
Lepo

Lauantai
ip: 2 km + 13 km VK 3.41/km + 2 km

Sunnuntai
ip: 24 km

Yhteensä: 102 km

Viime viikon alkuviikon kova oli VK-kymppi, jonka juoksin Koskenkyläntiellä. Sää oli melko karmea, mutta ekan vitosen vastatuulen jälkeen vauhdit nousivat mukavasti. Lopussa juoksin jo 3.25/km vauhdilla ja loppuajaksi sain 36.09. Keskiviikkona palauttelin yhden pidemmän siivun (20km) ja torstaina aamupäivällä kävimme Vellun kanssa juoksemassa reipasta ja mäkeä. Reipas ei tuntunut oikein missään, mutta lyhyissä mäkivedoissa tuntui jo uutta ärsykettä. Perjantaina pari kevyttä lenkkiä, jotka palauttivat ihan mukavasti lauantain kovaan. Ohjelmassa lauantaina oli 3x2km + 4x1km, mutta jätin lopulta kaksi viimeistä tonnia juoksematta. Vauhdit karkasivat Jannen asettamista ajoista jo 2 km vedoissa, mutta annoin mennä kun kulki. Tonneissa sitten tilanne tasoittui. Vellu heitti kesken jo aikaisemmin, mutta minä jatkoin vielä pari tonnia vauhdikkaasti. Kahden tonnin vedon jälkeen tuntui, että oli kuritettu kroppaa tarpeeksi. Välillä on järkevää tehdä näitä päätöksiä. Liian monesti olen vääntänyt väkisin treenit loppuun. Ehkä sitä alkaa pikkuhiljaa oppia.

Sunnuntaina juoksin kevyen 23 km, jonka aikana tunsin jo kropan aika väsyneeksi. Maanantaina olinkin aivan montussa ja raahauduin illalla 6 km hölkän läpi. Hieman mietitytti seuraavan päivän kisa, mutta yökin tekee ihmeitä palautumisen kannalta. Seuraavana aamuna juoksu tuntui jo hieman paremmalta, mutta mitään lentoa ei todellakaan askeleessa ollut.

Ajelimme Vellun kanssa Lohijärvelle hyvissä ajoin, joten pääsimme aistimaan perinteistä hölkkätapahtuman tunnelmaa. Porukkaa oli kohtuullisen hyvin liikkeellä ja erityisesti runsas lasten määrä ilahdutti. Paikalla oli paljon tuttuja, joiden kanssa tuli vaihdettua kuulumisia ennen verkkaa. Alkuverkassa tuntuma oli taas hieman parempi, joten pikkuhiljaa luottoakin alkoi löytymään. Valmistelut ennen starttia sujuivat vanhaan malliin ja kisafiilis alkoi nousta.

Lohijärven reitti ei ole kovinkaan tasainen, mutta mielestäni kuitenkin melko nopea. Ensimmäinen kilometri on alamäkeä, jonka jälkeen jatketaan kumpuilevaa maantietä kääntöpaikalle. Samaa reittiä siis takaisin, joten lopussa on uuvuttava nousu maaliin. Kisa starttasi vauhdikkaasti alamäkeen ja lähdin hakemaan omaa vauhtiani. Kello näytti alamäkeen 2.50/km, mutta silti olin vasta sijalla 3. Tuttu mies lähiseudulta vaahtosi kärjessä (täysillä?), joten en huolestunut tilanteesta. Sama kaveri vetää vuodesta toiseen samalla taktiikalla. Saavutin kärjen hieman ennen ensimmäistä kilometriä, jonka jälkeen siirryin vetovuoroon. Maalissa eroa alun sinkoilijaan oli 1,5 minuuttia minun edukseni. Kaikki tyylillään, mutta eikö kannattaisi jo ottaa opiksi?

Lopulta Mikkel Knif oli ainoa, joka pystyi seuraamaan. Mikkel veti tiukasti peesissä kääntöpaikalle saakka, jonka jälkeen tein rytminvaihdoksen. Vastatuuleen lähdettäessä en halunnut peesaajaa mukaan, joten kiristin pikkuhiljaa eroa välillemme. Mikkel taipui ja maalissa eroa oli 20 sekuntia. Viimeinen nousu maaliin oli todella tuskainen, mutta sain väännettyä sen mielestäni hyvin 3.15/km vauhdilla. Loppuaika 16.07 oli ihan ok. Kolmantena maaliin tuli Vellu 41 sekuntia perässä. Loppujen lopuksi hyvä juoksu, vaikka kroppa ei täysin palautunut ollutkaan. Loppuviikko menikin hieman koomassa. Olotila oli väsynyt ja jalat olivat raskaat. Muutin ohjelmaa ja pidin ylimääräisen lepopäivän perjantaina, koska olo oli karsea. Se oli hyvä päätös, koska seuraavana päivänä VK kulki jo kohtalaisesti. Sunnuntaina kävin vajaan 25 km juoksemassa ja tuntuma alkoi parantua.

SM-maastot jäivät siis välistä, koska viime vuosina maastojen aikaan hengitykseni on ollut totaalisen pihalla. En halunnut ottaa riskiä tukehtua taas kerran, vaikka kuntoa 4 kilsan matkalle alkoi löytyä juuri sopivasti. Toinen syy on se, että olen järkyttävän huono maastojuoksija. Pysyn jatkossakin maantiellä ja saatan tehdä satunnaisia vierailuja radalle. Todennäköisesti olen jo nyt hyvin lähellä 5000m rataennätyskuntoa, joten hyvät vitosen kisat saattavat kiinnostaa kesällä. Tämä kuitenkin riippuu hyvin paljon keuhkoista, jotka viime kesänä olivat totaalisen pihalla. Toivotaan viileää ja sateista kesää! Ainakin tällä hetkellä pohjoisessa pärjätään hyvin hengityksen suhteen, koska lunta on reilusti ja vettä satelee. Seuraava kisa on vajaan kahden viikon kuluttua Göteborgsvarvetissa, jossa juoksen puolimaratonin. Usean vuoden haave juosta maailman suurimmassa puolimaratontapahtumassa toteutuu siis tänä vuonna. Mielenkiintoista on nähdä mihin pääsen pitkästä aikaa puolikkaalla!