Perusjuoksua

Maanantai:

LEPO

Tiistai:  

ap: 8 km

ip: 6 km + voima + loikat + 5x100m + 3 km

Keskiviikko:

ap: 8 km

ip: 3 km + VL 3x(90s,60s,30s) pal. 90s n. 4.00/km + 3 km

Torstai:

ap: 18 km

Perjantai:

ip: 12 km + 5x100m

Lauantai:

ap: 2 km + 16 km reipas 3.49/km + 2 km

ip: 8 km

Sunnuntai

ap: 26 km

Alkuviikon otin kevyesti, koska edellisviikko painoi selkeästi. Maanantaina pidin täydellisen lepopäivän ja kävin hieronnassa. Tiistaina hankin uutta ärsykettä voimaharjoituksen myötä. Seuraavat päivät olivatkin melkoisen kipeillä lihaksilla puurtamista. Keskiviikon VL kuitenkin kulki ihan mukavasti. Torstai ja perjantai olivat peruslenkkiä. Viikon pääharjoitus oli 16 km reipas Vellun kanssa. Treeni sujui suunnitelmien mukaan, juoksu oli helppoa ja rentoa. Talvi kuitenkin antoi merkkejä, sillä tie oli paikoittain jäisen liukas. Toivottavasti saan vielä muutaman kovan harjoituksen juosta ulkona ennen matto/hallisessioita. Sunnuntaina kävimme Vellun kanssa 26 km kevyesti Pöyliövaaran metsäautoteillä. Juoksu tuntui hyvältä ja helpolta. 6 päivään juoksua 120km. Ensi viikolle kiristetään hieman ruuvia, jonka jälkeen on edessä kevyempi viikko.

Kevään maratonit

Alkaa olla se aika vuodesta, kun viimeistään pitäisi päättää, missä maratonkilpailuissa juoksee ensi vuonna. Kevääseen ja varsinkin syksyyn on vielä pitkä matka, mutta ilmoittautumiset pitää hoitaa nykyään jopa vuosi ennen itse kilpailua. Sähköposti alkaa täyttyä eri maratonjärjestäjien muistutusviesteistä, joten kokosin hieman omia kokemuksia ja ajatuksia kevään kisoista.

Maratonin valitseminen voi olla joskus melko hankalaa. Vaihtoehtoja riittää pilvin pimein, mutta todelliset vaihtoehdot ovat kuitenkin melko selvät, kun haetaan ennätyksiä. Kriteerit ovat selkeät:

1. Maratonreitin pitää olla nopea. (Tämä selviää esimerkiksi tuloslistaa katsomalla)

2. Maratonin pitää olla sopivana ajankohtana. (Ei liian kuuma, ei liian kylmä. Sinulle sopiva                                                                                         ajankohta!)

3. Maratonilla pitää olla vetoapua. (Katso tuloslistaa oman tavoitevauhtisi kohdalta)

4. Matkustaminen suhteellisen helppoa. (Ei liian pitkiä lentoja/junamatkoja tai muuten on varattava                                                                      aikaa toipua matkustamisesta)

5. Kaupungin kiinnostavuus. (Ei mitään merkitystä tulokseen, mutta jos viettää aikaa kaupungissa                                                      kisan jälkeen niin on se aina plussaa, jos siellä on edes jotain                                                                  mielenkiintoista)

Kun maraton on valittu, alkaa säätäminen. Maratonmatkaa suunniteltaessa tulee ensimmäisenä aina mieleen lentojen ja majoituksen hankkiminen. Kannattaa olla ajoissa liikkeellä, koska suurkaupungeissa pidettävät maratonit vetävät valtavat määrät ihmisiä kaupunkeihin. Lennot kannattaa varata yleensä heti, kun osallistuminen on varmistunut, säästät aikaa ja rahaa. Suosin suoria lentoja jos mahdollista, koska kaikki ylimääräinen stressi ja matkustusaika on maratonin loppuajasta pois. Hotellin valitsen yleensä mahdollisimman läheltä starttia. Metroja pyrin välttämään, koska ne ovat kisa-aamuina aivan tukossa.

PARIISI

Pariisiin on helppo matkustaa, koska sinne lentää useita suoria lentoja Helsingistä. Majoittuminen on suhteellisen edullista ja tarjontaa riittää. Startti ja maali sijaitsevat Champs-Élyséellä, joten siirtyminen starttipaikalle on helppoa ja tilaa riittää. Omalta osaltani minulla ei ollut mitään vaikeuksia oikean lähtökarsinan löytämisessä. Pidin myös juoksun alkusuorasta, koska tilaa riitti. Reitti on suhteellisen nopea, vaikka pieniä mäkiäkin reitiltä löytyy. Reitti on kuulemma hieno ja näkymät kauniit. En tiedä, vaikka olen juossut reitin läpi. En kiinnitä huomiota juoksun aikana mihinkään muuhun kuin edessä olevaan tiehen ja kaverin takaraivoon. Eiffel-tornin ohi kuulemma juostiin, mutta enpä tiennyt sitä vasta kun seuraavana päivänä. Nähtävyyksiä katsellaan sitten kilpailun jälkeen, siitä Pariisi saakin plussan. Nähtävää ja koettavaa riittää. Tunnelma ja kannustus Pariisissa olivat parempaa kuin Rotterdamissa. Berliini kuitenkin vie näistä kolmesta voiton tunnelman ja kannustuksen suhteen.

ROTTERDAM

Rotterdamiin matkustaminen on hieman hankalampaa kuin Pariisiin. Itse otin lennot Amsterdamiin ja junalla sitten Rotterdamiin. Junamatka on lyhyt ja kätevä. Rotterdam kaupunkina oli melko kolkko ja hotellivaihtoehdot olivat rajalliset. Majoituin konferenssihotellissa kaupungin laidalla, joten siirtymiseen kisapaikalle piti käyttää hieman enemmän aikaa. Startti on melko kapealla kadulla, joten ryysistä riittää. Myös lähtökarsinat olivat melko huonosti merkattu vuonna 2015 ja toimitsijat kysyessäni asiasta aivan pihalla. Itse reitti on nopea ja hyvä. Lämpötila Rotterdamissa oli hyvä, vaikka edellisenä päivänä satoi vettä. Reitti on melko altis tuulelle, joten kovalla tuulella ajat voivat olla hitaita.

KEVÄT 2017

Lontoo vai Hampuri? Kolmantena vaihtoehtona oli Boston, mutta sen aika tulee myöhemmin. En ole vielä tehnyt päätöstä, mutta jompikumpi näistä Euroopan huippumaratoneista se on. Suurimpana syynä on kilpailujen ajankohta. Molemmat maratonit juostaan 23.4. ja sehän sopii paremmin kuin hyvin pohjoisen asukkaalle. Esimerkiksi Pariisi ja Rotterdam juostaan heti huhtikuun alussa. Myöhäisempi ajankohta varmistaa sen, että ehdin juosta sulalla asfaltilla edes muutaman harjoituksen ennen starttia. Tärkeä seikka iskutuksen kannalta. Molemmissa kilpailuissa on kaiken lisäksi erittäin nopea reitti. 

Suuriin maratonkilpailuihin on yleensä guaranteed entry eli aikaraja, jolla pääsee varmasti kisaan mukaan. Yleensä se on 2.45-2.55 välillä. Hampuriin pääsee helposti mukaan, mutta Lontooseen pääsy on oma lukunsa. Ulkomaalaisten on osallistuttava aina arvontaan, mutta briteille on omat entry-rajat. Ilmoittauduin keväällä arvontaan, mutta onni ei potkaissut tällä kertaa. Olin jo luovuttanut Lontoon suhteen ja valmistautunut Hampurin matkaan, kunnes Moguli vinkkasi porsaanreiästä järjestelmässä. Lontoon maratonilla juostaan brittien mestaruuskisat, joihin on mahdollista päästä mukaan, kun on juossut alle 2.45 ja edustaa brittiseuraa. Kiitos vinkistä Jarno! Edessä siis saattaa olla uuden seuran etsiminen ja Lontoon matka. Se olisi kolmas seurani. Suomessa edustan Ylikiimingin Nuijamiehiä ja Espanjassa Los Lentos Torreblancaa (Sevilla). Ehdotuksia otetaan vastaan!

Syysloma

Uuden harjoituskauden ensimmäinen ns. normaali harjoitusviikko sattui sopivasti syyslomaviikolle. Viikon teemana oli harjoitteluun totuttelu. Alkuviikko meni hyvin, mutta pidemmälle viikkoa tultaessa väsy alkoi painaan. Lisärasitusta hankin kroppaan metsätöillä Ranualla mökkeillessä.

 Maanantaina oli kahden kevyen lenkin päivä, jotka kulkivat hyvin. Tiistaina oli alkuviikon kovin harjoitus 12 km VK, joka kulki rennosti 3.41/km keskivauhdilla. Keskiviikkona palauttelin vielä metsässä aamulla raivaussahan kanssa ja illalla juoksin vajaa 16 km Rovaniemellä. Kulku tässä vaiheessa viikkoa vielä ihan ok. Torstaina olikin vuorossa aamupäivästä verkat plus reipasta 4 km. Tämän jälkeen juoksin Susivoudin tekonurtsilla 20 x henkselivetoja. Aloitin hieman tottumattomuuttani liian kovaa ja puolessa välissä tuntuma oli jo väsynyt. Pyörittelin kuitenkin harjoituksen loppuun ja hölkkäilin kotiin. Illalla vielä ajelin Ylläkselle ja kävin lyhyen lenkin. Täydellisessä pimeydessä juostessa tuli mietittyä pohjoisen harjoitusolosuhteita. Katuvaloja ei osaa arvostaa ennen kuin ne puuttuu.

 Perjantaina oli taas palauttelupäivä ja juoksin kaksi kevyttä lenkkiä. Tällä kertaa siirryin tunturiin ja juoksin lenkit osittain latupohjia. Tuntuma hieman nuutunut ja hermotus vähän hukassa. Viikko alkoi painaa. Lauantaina ajelin Rovaniemelle ja valmistauduin viikon toiseen kovaan treeniin. Ohjelmassa oli 3 x 4 km, johon sain kaveriksi Vellun. Kulku tällä kertaa oli kuitenkin kaamea. Vedot tuli juostua, mutta hyvin huonolla kululla. Vetojen vauhdit olivat 3.47/km, 3.44/km ja 3.42/km. Tiistaina juoksin siis saman matkan putkessa kovempaa. Ei ole päivät samanlaisia. Pääasia kuitenkin oli, että sain juostua harjoituksen loppuun. "Onneksi" myös Vellulla oli yhtä huono päivä, joten sain vertaistukea treenissä. Viikko päättyi sunnuntaina 22 km pitkään lenkkiin. Kulku oli yllättävän hyvä ja lenkki sujui nopeasti Vellun kanssa ensi vuoden kisoja suunnitellessa. Viikkoon 133 km juoksua. Tästä se lähtee taas.

Talvisarjajuoksu 15.10.2016

Kuva: Olavi Peura

Ylimenokausi on pidetty ja uusi harjoituskausi potkaistiin käyntiin vauhdikkaasti lauantaina Rovaniemen Talvisarjajuoksussa. Samalla juhlistin aikaisemmin viikolla olleita kolmekymppisiä juoksun merkeissä. Lähtökohdat Talvisarjajuoksun ensimmäiseen osakilpailuun olivat mielenkiintoiset. Berliinin maratonista oli kulunut 3 viikkoa, jonka aikana olen juossut todella vähän. Lyhyitä kevyitä lenkkejä ja rullauksia, enpä juuri muuta. Ainoa kovempi harjoitus oli kisaa edeltävänä tiistaina 3 x 3km 3.45-3.30/km vaudilla. Yleinen fiilis ennen kisaa oli epävarma ja pelonsekainen. Jopa valmentaja naureskeli tulevalle kisalle ja uskoi totaaliseen tukehtumiseen matkalla. Edellisen kerran olin juossut vitosen kisavauhtia joskus heinäkuussa.

Talvisarjajuoksu juostaan perinteisesti Ounasvaaran kupeessa Koskenkyläntiellä edestakaisella reitillä. Reitti on erittäin nopea ja tasainen. Osallistujamäärät ovat viime vuosina olleet hieman laskusuhdanteessa, mutta ehkä pientä piristymisen merkkiä oli ilmassa. Yritin myös omalta osaltani elvyttää hienoa tapahtumaa ilmoittamalla osan juhlavieraista mukaan kilpailuun. Tuloksista voi bongata useita tuttuja nimiä takavuosien urheilusivuilta. Yllätykseksi sain startissa mukavan huomionosoituksen, kun koko juoksijajoukko karautti ilmoille komean onnittelulaulun 30-vuotissynttäreiden kunniaksi.

Lähtökohtaisesti pidin Jania ja Vellua suurimpina ennakkosuosikkeina, koska omat fiilikset eivät olleet hyvät ennen starttia. Kilpailu sai kuitenkin uuden suunnan, koska hieman yllättäen lähtöviivalla oli myös Peiposen Johanna. Johanna lähtikin pitämään vauhtia ensimmäisellä kilometrillä tuttuun tyyliinsä. Eka kilsa napsahti 3.12 ja kärkiporukassa oli tässä vaiheessa mukana noin kymmenkunta juoksijaa. Toinen kilometri oli selkeästi hitaampi, lähellä 3.20/km. Kääntöpaikalle 2,5 km kohdalle tultaessa, Vellu juoksi kärjessä ja muut olivat siirtyneet pitkään letkaan. Kääntöpaikan jälkeen siirryin kärkeen ja nostin selkeästi vauhtia. Juoksu tuntui todella helpolta, joten ajattelin yrittää ratkaista jo varhaisessa vaiheessa. Vellu jäi samantien ja sain kiihdyttää maaliin rauhassa omaa tahtiani. Viimeinen kilsa oli  nopein 3.10 ja maaliin saavuin ajassa 16.16. Vellu juoksi toiseksi ajalla 16.32 ja Jani kolmanneksi 16.38. Samalla varmistui myös Vellun uran jatkuminen. Hävitessään Janille, Vellu olisi lyönyt lenkkarit naulaan. Kovia vetoja. Muista tuloksista mainittakoon Tepon 17 alitus (16.58) ja Johannan naisten sarjan voittoaika 17.05.

Oma juoksu oli positiivinen yllätys ja sain vihdoin rikottua vanhan ennätykseni tuolla reitillä. Vanha ennätykseni oli vuodelta 2005, joten oli jo aikakin. Seuraavan kerran minut nähdään viivalla Vantaan Aktiacupissa marraskuussa. Siihen mennessä pitäisi saada syksyn harjoittelu kunnolla käyntiin. Tulevalla viikolla saan rauhassa keskittyä harjoitteluun syysloman myötä.

TULOKSET

Lähtötilanne

Projektin päähenkilönä toimii 30-vuotias mies Rovaniemeltä. Työskentelen kokopäiväisesti historianopettajana Keminmaassa, joten autolla tulee ajettua päivittäin yli 200 km. Tämä vaikuttaa harjoitteluuni ylimääräisenä rasituksena, mutta myös hieman erikoisina harjoitteluaikoina. Oikeita aamulenkkejä en juokse yhtään, koska minulla ei kiinnosta herätä 4-5 aikaan lenkille. "Aamulenkkejä" kuitenkin juoksen työpäivän aikana hyppytunneilla. Tehokasta ja virkistävää. Pääharjoitus on aina iltaisin Rovaniemellä.

Kilpaa olen juossut koko elämäni ajan, ensimmäiset kilpailut taitavat olla yllätys yllätys Kittilän Ruskamaratonilta vuodelta 1992. Tämän jälkeen olen kilpailut joka vuosi jollain matkalla. Nuorempana päämatkani oli 800m ja sieltä olen pikkuhiljaa pidentänyt matkoja aina maratoniin saakka. Tällä hetkellä pääpaino on kympillä ja maratonilla. Ensimmäisen maratonin juoksin 2013, jolloin aikaa kului 2.44.38. Kolmessa vuodessa olen siis tiputtanut maratonaikaani n. 10 minuuttia.

2016

Tämä kausi oli onnistunut. Siirryin Janne Ukonmaanahon valmennukseen syksyllä 2015 ja onnistuin parantamaan ennätyksiäni kympillä ja maratonilla. Maantiekympin ennätys parani Terwamaratonilla aikaan 33.04 ja radalla Tukholmassa sama matka kulki 32.15,04. Valitettavasti Kalevan Kisat jäivät väliin sairastelun vuoksi. Maratonilla jatkoin tasaista kehittymistä ja edellisvuoden Rotterdamin 2.37.27 parani muutama viikko sitten Berliinissä aikaan 2.35.06. Kilpailin kesällä tarkoituksella melko vähän, koska hengitysvaikeudet tuuppaavat pilaamaan usein kisat. Esimerkiksi SM-maastot ja Jämsän 5000m olivat täydellisiä floppeja, koska hengitys ei toiminut yhtään. Painopiste onkin ollut viime vuosina kevään ja syksyn kilpailuissa. Toisaalta tämä sopii hyvin minulle, koska olen kesäkuusta elokuulle lomalla, joten pystyn harjoittelemaan laadukkaasti kohti syksyn maratoneja.

Tällä hetkellä olen viettämässä pientä ylimenokautta, mutta ensi viikolla olisi tarkoitus kiristää ruuvia ja aloittaa harjoitteleminen tosissaan. Lähtökohta viime vuoteen verrattuna on ihan hyvä, koska viime syksynä olin todella huonossa kunnossa pitkän sairastamisen jälkeen. Syksyn maantiekauden aloitan viikon päästä RDS:n talvisarjajuoksun vitosella. Luvassa on miltei totaalisen juoksemattomuuden ja maratonin jälkeisen jumin poistamista kropasta. Tulkaa juoksemaan! Nyt on päänahka halvalla tarjolla!

Lake Biwa (maraton alle 2.30)

Tavoiteenani on juosta tulevien vuosien aikana maraton alle 2.30 ja osallistua Lake Biwa Mainichi Marathonille. Se on unelmani ja tämä blogi kertoo matkastani kohti sitä.

Mikä ihmeen Lake Biwa?

Lake Biwa Mainichi Marathon on Japanin vanhin maratonkilpailu ja se järjestetään vuosittain Otsun kaupungissa. Kilpailu on erikoinen monella tapaa. Se on yksi Japanin seuratuimmista urheilutapahtumista ja on useana arvokisavuotena toiminut karsintakilpailuna japanilaisille, joten se houkuttelee yleensä hyvin nimekkään kaartin juoksijoita. Pääsyvaatimukset ovat erittäin kovat, mikä näkyy osallistujamäärissä. Päästäkseen kilpailuun mukaan, juoksijan on alitettava maratonilla aika 2.30, puolimaratonilla 1.10 tai 10 000 metrillä 31.00. Tämän takia osallistujamäärät ovat viime vuosina pyörineet n. 400-500 juoksijan paikkeilla. Pääosa juoksijoista on Japanista, mutta mukana on yleensä myös eliittijuoksijoita ympäri maailman, jotka tavoittelevat arvokisarajoja ja omia ennätyksiä. Reitti on nopea, mutta sääolosuhteet vaihtelevat. Voittoajat viime vuosina ovat pyörineet 2.06-2.09 välillä ja viimeisten ajat olleet hieman alle 2.40. Maaliin juoksijoista pääsee yleensä vain noin puolet, koska myös raatobussin vauhti on kova.

Cut-off:

15km:    52 min.

20km:    1 h 10 min.

25km:    1 h 28 min.

30km:    1 h 48 min.

35km:    2 h 09 min.

40km:    2 h 30 min.

Toisin sanoen, vaikka rikkoisinkin 2.30-rajan ja pääsisin mukaan kilpailuun, ei se takaa vielä maaliin pääsyä. Maaliin pääsy olisi jo voitto, mutta olisihan se tragikoomista matkustaa napapiiriltä Japaniin ja joutua 15 km kohdalla raatobussin kyytiin. Saa nähdä.