sunnuntai 27. toukokuuta 2018

Göteborgsvarvet & Terwamaraton


Maanantai
ap: 6 km
ip: 3 km + 3x(90,60,30s) + 2 km

Tiistai
ip: 8 km

Keskiviikko
ip: 5 km + 3 km 3.38/km + 4x20s + 2 km

Torstai
Lepo

Perjantai
ip: 6 km + 4x100m

Lauantai
ap: 3 km
ip: 2 km + Göteborgsvarvet 1.13.07 49.

Sunnuntai
ip: 9 km

Yhteensä: 75 km

Kaksi viikkoa on kulunut ja samalla kilpailutahti on kiihtynyt. Takana ovat viikko sitten juostu Göteborgin puolimaraton ja eilen juostu Terwamaratonin kymmenen kilometriä. Göteborgin kisa oli kevään pääkisa ja Terwalle osallistumisen tein muutamaa päivää ennen starttia. Toinen kisoista sujui hyvin ja toinen meni penkin alle.

Matkustin Göteborgiin edellisenä päivänä lentäen yksin, koska matkakumppanini Vellu arpoi viimeiseen saakka osallistumistaan. Lopulta Vellu päätti osallistua, mutta lensi paikalle vasta kisa-aamuna. Minä kulutin perjantai-illan hotellilla, jonka yhteydessä oli myös kisan expo. Muutenkin hotellin valinta meni nappiin, koska sieltä oli kisa-aamuna kuljetukset lähtöalueelle. Kävin myös kevyen lenkin kiertelemässä ja löysin myös Ullevin kuuluisan stadionin. Jalat tuntuivat oikein hyviltä.

Kisapäivä alkoi kevyellä aamuhölkällä, jonka jälkeen Vellu saapui hotellille. Kävimme yhdessä aamupalalla ja näimme pekonia ja makkaroita mättämässä muuan Wilson Kipsangin. Naureskeltiin miehen aamupalalle, mutta myöhemmin kävikin ilmi, että mies jätti startin väliin ja oli vain edustamassa. Kisapaikalle siirryimme melko aikaisin, koska meillä ei ollut mitään hajua minkälaiset järjestelyt starttialueella oli. Olimme paikalla klo 11, joten aikaa oli kulutettavana pari tuntia. Makoilimme puistoalueen varjoissa ja ihmettelimme valtavia ihmismassoja, joita alkoi valua paikalle. Lopulta maaliin pääsi yli 40 000 juoksijaa, mutta uskoisin kannustusjoukkoja olleen matkan varrella moninkertainen määrä. Ihmismäärästä huolimatta järjestelyt toimivat erittäin hyvin alueella. Vessoja riitti ja starttikarsinaan pääsi kätevästi. Ainoa asia mikä mietitytti oli kokoajan nouseva lämpötila, joka alkoi hipoa jo pariakymmentä. Hikinen reissu oli tiedossa. Startti tapahtui klo 13, jolloin aurinko porotti todella kuumasti. En ymmärrä miksi startin piti olla päivällä? Tämä on joku pohjoismaiden juttu. Kaikkialla muualla maailmassa startataan aikaisin aamulla, jolloin lämpötilat ovat matalalla.

Lähdin liikkeelle omasta mielestäni rauhallisesti, koska olin kuullut että eka vitonen on melko mutkainen ja mäkinen. Ensimmäinen vitonen jarru päällä 17.18. Tuntuma oli hyvä, joten luottamus oli tapissaan. Heti 5km väliaikapisteen jälkeen fiilikset muuttuivat kun näin Älvsborgin sillan. Aivan järkyttävän kokoinen silta, jonka päälle kiipeäminen tuntui pahalta jo ennen siltaa. Siinä ylämäkeen ja vastatuuleen takoessani heitin jo ennätykselle hyvästit. Huipulle päästyäni alkoi helpotttamaan, koska pitäähän sieltä korkealta tulla alaskin. Seuraava tonni napsahtikin 3.04, joten olin taas pelissä mukana. Kymppi tuli täyteen ajassa 34.06 ja olin löytänyt hyvän porukan. Toinen vitonen oli tullut 16.49. Vauhti oli kiihtynyt, mutta lämpö alkoi tuntua uuvuttavalta. Join ja kastelin itseäni jokaisella juottopisteellä, mutta mikään ei tuntunut auttavan. Kiihtynyt vauhti kuitenkin piti toiveita yllä.

Kolmas vitonen oli edelleen ihan hyvä, koska siihen kului aikaa 17.10. Olin ennätysvauhdissa ja matkaa oli jäljellä 6 km. Matka alkoi kuitenkin painaa ja reitti muuttui taas mäkisemmäksi. Vauhti tippui liikaa. 15-20km meni aikaa 17.59 ja ennätys meni siihen. Loppuaika oli 1.13.07 ja sijoitus 49. Maalissa olin kuitenkin tyytyväinen, koska olosuhteet ja reitti eivät olleet optimaalisia. Muutenkin olen todella huono hellejuoksija, joten mukava saada onnistuminen kuumissa olosuhteissa.

Maanantai
ap: 12 km + 3x100m

Tiistai
ip: 10 km + 2x100m

Keskiviikko
ap: 3 km + 3x(90,60,30s) + 2 km
ip: 5 km

Torstai
Lepo

Perjantai
ip: 8 km + 2x100m

Lauantai
ap: 3 km
ip: 6 km + Terwamaraton 10 km 33.54 4. + 4 km

Sunnuntai
ip: 21km

Yhteensä: 89 km

Göteborgin jälkeinen alkuviikko oli vaikea. Olin väsynyt ja juokseminen sattui. Asfaltti oli hakannut lihaksiston melkoisen huonoon kuntoon, joten ajattelin jo jättäväni Oulun 10km välistä. Palautuminen kuitenkin kiihtyi muutaman päivän jälkeen, joten päätin startata. Jalat tuntuivat kohtuullisen hyvältä kisapäivänä, joten odotukset nousivat kisan suhteen.

Kisassa oli mukana viime vuoden neljän kärki eli Vattulainen, Nikkanen, Poutiainen ja minä. Sovimme Poutiaisen kanssa vuorovedosta, joka onnistui hyvin 4 km saakka. Ensimmäinen 3 km juostiin vastatuuleen, mutta etenimme silti 3.14-3.19/km. Tässä vaiheessa kaikki sujui hyvin. Juoksu oli helppoa ja rentoa. Kolmosen kohdilla huomasin hapenottoni olevan jo melko tiukilla, mikä hieman ihmetytti. Viimeistään neljän kilsan kohdilla tiesin homman kaatuvan. Hengitys alkoi vinkua ja hapenotto oli pinnallista. Putosin Karin peesistä jossain vitosen kohdalla ja jäin yksin juoksemaan. Juoksu meni kokoajan vaikeammaksi ja vauhti alkoi pudota. Juoksu näytti (ja kuulosti) todella pahalta, mutta päätin juosta maaliin. Kari juoksi 10-15s päässä, mutta eroa ei näyttänyt syntyvän enempää. Yritin kiristää, mutta en saanut mitään irti. Hengitys vaan paheni ja tuntui kuin olisin hengittänyt pillin kautta. Hengitykseni kuulosti kuin sikaa olisi tapettu, mutta en antanut sen häiritä. Maaliin oli joka tapauksessa tultava jalan, joten sama oli juosta maaliin saakka. Maalilinja armahti ajassa 33.54, joka oli itseasiassa pienoinen yllätys. Kuvittelin vauhdin olleen hitaampi. Maalissa sain normaalia kauemmin haukkoa henkeä. Järjestys maalissa oli tismalleen sama kuin vuosi sitten, mutta hieman harmitti vanha virsi. Siitepölyjä oli liikaa ilmassa, mikä näkyi tylysti taas kerran hengityksessä. Göteborgissa näitä ongelmia ei ollut, joten olisiko siellä mennyt pahin vaihe jo ohi? Monella muullakin oli oireita eilen, joten lämmin alkukesä on selkeästi aikaistanut pahinta siitepölykautta myös pohjoisessa. Toivottavasti se myös lyhentää pahinta pölykautta ja helpottaa loppukesää. Nyt mennään viikko kerrallaan ja katotaan mihin suuntaan tämä etenee. 


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti